Jussi Kylmänen tuli töihin Kotivaralle viikoksi mutta toisin kävi. Nyt hän kertoo, mikä sai hänet jäämään alalle, jonka hän oli jo kerran päättänyt jättää.
Loppukesän perjantaina Jussi Kylmänen tekee saman kuin moni muukin suomalainen: pakkaa autonsa ja ajaa mökille. Tällä kertaa keula kääntyy oman suvun maisemiin Rantsilaan. Viikon päästä on suunnitelmissa suunnata Muonioon avovaimon mökille.
Siinä välissä, viitenä arkipäivänä, Jussi Kylmänen työskentelee Oulussa Kotivaralla. Päivä alkaa tuotannon puolella aamukuudelta ja päättyy iltapäiväkahdelta. Poroerotuskautena, noin lokakuun puolivälistä tammi–helmikuulle, hän työskentelee myös poroleikkaamossa iltaisin ja viikonloppuisin. Ammattinimikkeeltään hän on tuotannon kymppi.
Vuosia Jussilla on vierähtänyt Kotivaralla jo yhdeksän. Se on paljon, etenkin, kun tietää, että alun perin mies oli tulossa taloon vain viikoksi.
Viidennessä polvessa
Jussi ei ole sukunsa ainoa elintarvikealalla kannuksensa hankkinut. Itse asiassa hän kertoo olevansa ”lihamies” viidennessä polvessa.
– Lihaa on tehty suvussa jo reilu sata vuotta, mies summaa.
Jussi on lähtöisin Rantsilasta, johon odottaa lähtö vielä samana päivänä. Hän on kuitenkin kasvanut Kuusamossa. Kuusamossa hän on myös opiskellut kokiksi. Ouluun hän tuli vuonna 2004 työn perässä. Kymmenisen vuotta kuluikin oululaisravintoloissa lounas-, juhla- ja à la carte -puolella.
Vastoin aikaisempaa päätöstä
Sitten tuli se yksi tietty viikko: Jussi päätyi Kotivaralle henkilöstövuokrauksen kautta savustusuuneille apupojaksi. Jossain vaiheessa hän oli jo ehtinyt päättää, ettei elintarvikeala olisi häntä varten, vaikka se suvussa kulkikin.
Merkkejä kyllästymisestä ei kuule eikä näe. Päinvastoin, äänessä on ylpeyttä ja silmissä innostusta.
Toisin kuitenkin kävi. Viikko vaihtui toiseksi, sitten kuukaudeksi, vuodeksi. Tässä nyt ollaan, loppukesän perjantaissa henkilökunnan kahviossa yhdeksän vuotta myöhemmin. Merkkejä kyllästymisestä ei kuule eikä näe. Päinvastoin, äänessä on ylpeyttä ja silmissä innostusta, kun mies toteaa:
– Täällä on ahkeria ihmisiä ja hyviä tyyppejä. Ollaan sopivan pieni yritys ja tehdään kovasti töitä yhdessä.
Koko ajan tapahtuu jotain
Tuotannon kymppinä Jussi vastaa päivittäisestä tuotannosta sekä suunnittelee ja huolehtii, että päivän ja viikon työt tulee tehtyä; ”pyörittää porukkaa”, niin kuin hän itse kuvailee. Ihmisiä tuotannossa on kaikkiaan noin viisitoista. Heidän kauttaan kulkee päivittäin karkeasti 10 000 kiloa lihaa eli noin 60 000 tuotepakkausta.
Yhdeksän Kotivara-vuoden aikana Jussi on opiskellut kolmeen otteeseen työn ohessa: elintarvikealan perustutkinnon, lähiesimiestyön ammattitutkinnon ja tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon.
Naurua äänessään Jussi toteaa, ettei oma ala ehkä ole se kaikkein mediaseksikkäin. Työ on myös fyysisesti raskasta, ja jalkojen päällä ollaan koko ajan.
Tarjolla on kuitenkin jotain ehdottoman tärkeää.
– Olemme pärjänneet hyvin yhdessä. Vaikka olemme pieni pk-yritys, olemme voineet tehdä isoja investointeja. Luottoa tulevaisuuteen on.
Viisi nopeaa kysymystä
- Paras tapa nauttia meetvurstista?
Leivän päällä. - Mitä grilliin?
Poron fileetä ja Kärkkäriä, myös uutuutta eli Valkosipuli-Kärkkäriä. - Pororuokaherkku?
Poronkäristys ja ylikypsä potka. - Valkosipulivenäläinen vai chilivenäläinen?
Tykkään kovasti molemmista. Mutta otetaan nyt chilivenäläinen. - Oma ruokabravuuri kotona perheen ja ystävien kera?
Kotivaran tuotteista Kärkkärimunakas.
Jussin Kärkkäri-munakasresepti
Ainekset
- Kärkkäriä, perinteinen tai Valkosipulikärkkäri
- Kananmunia
- Sipulia
- Kermaa
- Juustoa
- Maun mukaan suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje
- Pilko Kärkkäri ja sipuli pieniksi palasiksi.
- Paista Kärkkäri ja sipuli kunnolla voissa
- Lisää muna, kerma ja juusto.
- Paista munakas yhdeltä puolelta.
- Tarjoile itsellesi sopivan lisukkeen kera tai nauti pelkästään munakkaan erinomaisesta mausta.
