Tämä on tarina siitä, mitä syntyy, kun kokee yhdet italialaiset häät, kuplivan aamupalan ja ehkä maailman parhaan pitsaviipaleen Venetsian aurinkoisessa aamussa.
On sateelta tuoksuva sunnuntaiaamupäivä. Limingan keskusta uinuu vielä hiljaisena. Mutta torilla, Liminganlahden koulun ja liikuntahallin vieressä, on selvästi jännitystä ilmassa.
Jukka-Pekka Kukkonen, tuttavallisemmin Kukkis, on juuri koonnut pienen kioskimaisen kojun. Hän ottaa esille durumvehnäjauhopussin ja levittää jauhoa isolla kädellä leivonta-alustalle. Saara Kukkonen leikkelee vieressä tottuneesti tomaatteja ja nauraa:
– Tässä hommassa on hyötyä kymmenestä vuodesta liikennemyymälän tarjoilijana.
Kaukana lämmittelykappaleesta
Saara nostaa pöydälle herkulliselta näyttävän tomaattikastikkeen. Parin viikon päästä, näyttelytapahtuman yhteydessä, jonne Kukkosia on pyydetty pystyttämään pop-up-pizzeriansa, on tarkoitus loihtia kastike myös keltaisista tomaateista. Jukka-Pekan mukaan se sopii tapahtuman teemaan: kissanäyttelyyn.
Torin poikki astelee nuorimies ja kysyy, joko pitsoja voi tilata. Hän on liikkeellä aikailla tuntia ennen kuin Pizza Pop-Up Rustico del Gallo virallisesti aukeaa.
– Viimeksi jäätiin morsion kanssa ilman, mies naurahtaa.
Pizzauunissa, Ooni 16:ssa, on hehkunut kaasuliekki jo tovin. Jukka-Pekka on ollut aikeissa paistaa pari pitsaa alle ennen ensimmäisiä tilauksia, koska ensimmäisillä kappaleilla on tapana epäonnistua.
Nyt koevedoksille ei ole aikaa. Mutta Jukka-Pekka lupaa pitsoista alennusta, jos reunus mustuu liiaksi. Ensimmäinen pitsa, Pepperoni, sujahtaa uuniin viitisen minuuttia myöhemmin. Herkullinen tuoksu leviää nopeasti torille. Jukka-Pekan uunista esille nostama lopputulos on yhtä täydellinen kuin tuoksunsa ja kaukana lämmittelykappaleesta.
Liikkeellä 12 kilon taikinalla
Tänä sunnuntaina Pizza Pop-Up Rustico del Gallossa on eväät kaikkiaan 40 pitsaan. Se tarkoittaa noin 12 kiloa taikinaa. Niihin on uponnut 7,2 kiloa italialaista 00-vehnäjauhoa ja nelisen litraa vettä. Lisäksi taikinassa on öljyä, hiivaa, suolaa ja hunajaa. Luonnollisesti taikina on Jukka-Pekan oma tuunaus. Sen teko ottaa aikaa noin 38 tuntia.
– Teen taikinan perjantai-iltana. Lauantaiaamuna laitan sen jääkaappiin, jossa se odottaa sunnuntaihin, Jukka-Pekka kertoo.
”Viimeksi tein 48 pitsaa ja join yhden kahvin välissä”, Jukka-Pekka naurahtaa.
Jukka-Pekka on jakanut taikinan valmiiksi pitsankokoisiin rasioihin. Rasiat ovat sulassa sovussa nipussa kylmälaukuissa.
– Tämä vaatii vielä vähän opettelu, mies nauraa, kun alkaa pyöritellä käsissään uutta pitsaa. – Mutta kun on hyvä taikina ja hyvä sitko, taikinaa voi käsitellä vähän ronskimminkin.
Haukku pitsakuumeen takana
Tällä hetkellä Suomen ehkäpä pohjoisin pop-up-pizzeria ilmoittelee itsestään Facebookissa ja Instagramissa. Pariskunta paistaa pistoja nyt toisen kerran kotipaikkakunnallaan Limingassa. Tahti on kova keskimäärin kahdeksan tunnin sunnuntairupeamassa.
– Viimeksi tein 48 pitsaa ja join yhden kahvin välissä, Jukka-Pekka naurahtaa.
Pariskunnan työnjako on selvä: Jukka-Pekka hoitaa pitsat, Saara avustaa ja rahastaa. Pitsakuume iski kuitenkin kirjaimellisesti yhteisellä haukkauksella. Tietysti Italiassa, missäpä muuallakaan.
– Olimme Saaran serkun häissä Venetsiassa. Kuohuviiniaamupalan jälkeen alkoi hiukoa, Jukka-Pekka selittää.
Saara sanoo tuntevansa edelleen tuon aamupäivän jumalaisen pitsan maun suussaan, vaikkei muista täytteistä kuin sienet. Nainen nauraa, että kuplivalla voi olla osuutensa siihen, etteivät yksityiskohdat ole painuneet mieleen.
– Paikka, josta ostimme pitsan, vaikutti ulospäin rähjäiseltä. Piti miettiä, mennäkö sisään ollenkaan. Mutta kyllä kannatti, Jukka-Pekka muistelee.
Mies nyppäisee basilikasta lehden seuraavan pitsan päälle. Se on Mastri Ferrai, jossa hurmaavat vuodenjuusto, mozzarella, prosciutto crudo, kirsikkatomaatti ja tryffeliöljy.
Täytteissä ei säästetä
Mastri Ferrain lisäksi tarjolla on kolme muuta pitsaa. Pepperoni-pitsassa pääosassa on nimensä mukaisesti pepperoni eikä vain paria palaa vaan oikeasti kunnon määrä. Lisäksi pitsaan tulee mozzarellaa, basilikaa, parmesaania ja valkosipuliöljyä.
– Täytteissä saisi äkkiä säästettyä, jos ottaisi huonompilaatuista tavaraa, Jukka-Pekka sanoo.
Pepperoniksi valikoitui Kotivaran Pepperoni kaverin kehujen myötä.
– Olin myös itse käyttänyt Pepperonia aikaisemmin tapaksissa. Kun Kotivaran Kärkkäri on myös aina ollut suosikkini, ei tarvinnut kauan miettiä valintaa.
Ajatus Norcino-pitsasta syntyi Kukkosten Lapin-reissulla. – Ajattelin, että jotain suomalaistakin saisi olla mukana, Saara kertoo. Fontaljuuston, punasipulin ja rucolan kaverina vakuuttavat leipäjuusto, Kotivaran kylmäsavupororouhe ja hillasiirappi.
Pizza Pop-Up Rustico del Gallo – gallo niin kuin kukko ja Kukkoset – on vasta matkansa alussa. Mutta näin jutun lopuksi on pakko vielä kehua.
– Tämä kylmäsavupororouhe on kyllä hyvää. Olen ostanut muitakin, mutta tämä on ihan erilainen, Jukka-Pekka sanoo.
Listalta löytyy vielä Margherita-klassikko: mozzarellaa, parmesaania, tomaattikastiketta, oliiviöljyä ja basilikaa. Kukkoset eivät pidä valikoimaa suuren suurena, jotta hävikkiä tulee mahdollisimman vähän. On vaikea ennustaa, mikä pitsa nousee minäkin pop-up-kertana suosikiksi.
Pakko vielä kehua
Sunnuntai-iltana Jukka-Pekalta tulee viesti. Hän kertoo olleensa päivään tosi tyytyväinen. Pepperonit pääsivät loppumaan. Kaikki pitsat menivät. Loppupäivästä piti valitettavasti myydä ”ei oota”.
Pizza Pop-Up Rustico del Gallo – gallo niin kuin kukko ja Kukkoset – on vasta matkansa alussa. Mutta näin jutun lopuksi on pakko vielä kehua. Kukkosten taikomat pitsat olivat oikeasti todella hyviä. Pohjalle on helppo antaa suorilta kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki. Täytevalinnat toimivat niin ikään loistavasti.
On vaikea sanoa, mikä neljästä pitsavaihtoehdosta nousi omaksi suosikiksi, sillä kaikissa oli persoonallinen maku ja kiva omanlaisensa juju. Oikeastaan voi vain kehottaa, että tarkkailkaapa somea ja suunnistakaa paikalle, kun Pizza Pop-Up Rustico del Gallon Kukkoset jälleen paistavat pitsaa – todennäköisesti Limingan torilla, kotikonnuillaan.