7 faktaa, jotka on hyvä tietää poronlihasta ja sen ostamisesta

Tiesitkö, että viime vuodet poronliha on tullut Kotivaralle pääsääntöisesti Sallasta tai Inarista? Kolmen paliskunnan alueella on 363 poronomistajaa ja noin 20 000 eloporoa. Nyt kerromme, miksi meille on tärkeää tuntea poronomistajat, porot ja elinkeino hyvin ja miten se kaikki vaikuttaa poronlihaan ja sen hankintaan.

Eletään maaliskuuta. Oulussa paistaa kaunis kevätaurinko. Lunta on kinoskaupalla enemmän kuin vuosiin. Todennäköisesti sitä on vieläkin runsaammin reilut 300 kilometriä pohjoisempana Sallassa, johon Janne Aikoma suuntaa autonsa keulan jälleen kahden viikon päästä.

– Viime syksynä piti jättää poroerotukset välistä koronan takia, Aikoma harmittelee.

Aikomalle, Kotivaran hankinta- ja tuotekehityspäällikölle, erotukset ovat tärkeä osa työtä. Niissä vasat korvamerkitään ja tokasta erotetaan teuraaksi menevät porot.

Aikoma käy normaalisti pohjoisessa useamman kerran vuodessa. Yhteydenpito pohjoisen yhteistyöpaliskuntiin on kuitenkin jokaviikkoista.

Poronliha sisältää proteiineja, kivennäisaineita, A- ja B-vitamiineja sekä tyydyttämättömiä rasvahappoja.

Aikoma sanoo antavansa ison arvon ja kiitoksen poromiesten työlle ja kokemukselle sekä valveutuneelle ja vastuulliselle poronlihantuotannolle. Lihajalostajana Kotivara osallistuu vastuulliseen tuotantoon monin tavoin yhteistyössä poronomistajien ja paliskuntien kanssa.

Miksi, sen Aikoma kertoo meille nyt.

1. Poronliha on maittavaa ja terveellistä.

Aikoma on hyvillään siitä, että kiinnostus poronlihaa kohtaan on kasvussa koko Suomessa. Suuntaus on erinomainen, sillä poronliha on paitsi maittavaa myös terveellistä.

Tätä poronlihassa ei ole
Porossa on vain niukasti rasvaa, ja sekin vähä muistuttaa ominaisuuksiltaan kalanrasvaa.

Tätä poronlihasta saa
Poronliha sisältää proteiineja, kivennäisaineita, A- ja B-vitamiineja sekä tyydyttämättömiä rasvahappoja, jotka alentavat haitallista kolesterolia.

2. Kotivaran poronliha on suomalaista.

Aikoma on työskennellyt poroisäntien ja poronomistajien kanssa viitisen vuotta. Kotivaran ja paliskuntien välinen yhteistyö on puolta pidempi: suurimmaksi osaksi poronliha on hankittu suoraan paliskunnilta jo kymmenen vuoden ajan.

Viime vuodet liha on tullut pääsääntöisesti Sallan, Muotkatunturin ja Sallivaaran paliskunnista. Sallan paliskunta sijaistee Sallan kunnassa, Muotkatunturin ja Sallivaaran paliskunnat puolestaan naapureina Inarin kunnassa kutakuinkin Suomi-neidon kasvojen kohdalla.

Kolmessa paliskunnassa on yhteensä 363 poronomistajaa. Suurin sallittu eloporomäärä on 19 630 poroa.

3. On kaikkien etu, että poro voi hyvin.

Aikoma painottaa, että Kotivara ei vain osta poronlihaa jostakin. Vastuullisena poronlihan jalostajana se pyrkii ymmärtämään ja tuntemaan koko poronlihan tuotantoketjun alkutuotannosta lähtien. Ymmärryksen perustana on jatkuva yhteistyö poronomistajien ja paliskuntien kanssa.

– Se, että porot voivat hyvin, on kaikkien etu ja auttaa kaikkia pärjäämään, Aikoma korostaa ja luettelee seuraavat:

  • Vastuulliseen toimintaan kuuluu mm. eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen.
  • Poronlihan pysyy järkevänä, minkä ansiosta poromiehet voivat keskittyä omaan työhönsä.
  • Kuluttajat saavat laadukasta poronlihaa.

4. Ruoka ja stressi vaikuttavat poronlihan makuun.

Kun puhutaan hyvinvoivasta porosta ja vastuullisessa poronlihantuotannossa, esille nousee kaksi tärkeää asiaa: poron ravinto ja poron kokema stressi. Ensimmäistä pitää olla riittävästi, toista mahdollisimman vähän.

Yksinkertaisesti: hyvinvoineen poron liha myös maistuu hyvälle.

– Meille on tärkeää, että teurastamo sijaitsee lähellä erotuspaikkaa eikä eläimiä tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja teurastamolle, Aikoma sanoo esimerkiksi stressin vähentämisestä.

Ravinnolla ja stressillä on myös vaikutus poronlihan laatuun, erityisesti niin sanottuun tervalihaisuuteen. Tervalihasuus eli DFD-lihaisuus vaikuttaa lihan makuun, ulkonäköön ja kiinteyteen – eikä positiivisella tavalla. Yksinkertaisesti: hyvinvoineen poron liha myös maistuu hyvälle.

5. Poron luontaisen käyttäytymisen kunnioittaminen on elintärkeää.

Eläimen luontaisen käyttäytyminen kunnioittaminen on tärkeä arvo jo itsessään. Mutta samalla se on yksi tapa vähentää poron stressitasoja ja vaikuttaa myös lihan laatuun.

Esimerkikseen poron luontaista käyttäytymistä kunnioittavasta tuotannosta Aikoma ottaa poroerotuksen. Jos poroilla on mahdollisuus hakeutua erotukseen niille luontaisella tavalla, poro ei rasitu liikaa eikä kuluta kaikkia energiavarojaan.

6. Poronliha tutkitaan tarkasti myös Kotivaran laboratoriossa.

Paliskuntien ja Kotivaran yhteistyö jatkuu myös sen jälkeen, kun liha on tullut Kotivaralle. Liha tutkitaan Kotivaran omassa laboratoriossa , vaikka eläin on tutkittu ennen ja jälkeen teurastuksen. Kaikelle saapuvalle lihalle on asetettu tarkat mikrobiologiset, kemialliset ja aistinvaraiset laatuvaatimukset, jotka pysyvät samoina, vaikka lihan kasvatus- ja teurastusmaa olisi joku muu kuin Suomi.

Poronlihasta seurataan erityisesti pH-arvoa. Se antaa tietoa tervalihaisuudesta.

Mittaukset ovat olennaisia kunkin lihaerän kohdalla. Mutta niiden avulla katsotaan myös paljon kauemmaksi.

Vaikka mittaukset ovat olennaisia kunkin lihaerän kohdalla, mittauksilla katsotaan myös paljon kauemmaksi: siihen, mitkä tekijät kokonaisuudessaan vaikuttavat lihan laatuun ja miten vaikutukset voidaan jatkossa huomioida parhaiten.

7. Liha leikataan Kotivaralla ja hyödynnetään kokonaan.

Kotivaran omat lihanleikkaajat leikkaavat poronlihan vasta Oulussa Kotivaralla. Näin saadaan paitsi huolella leikattua poroa asiakkaille myös koko poronruho hyödyksi.

– Se, mitä emme käytä itse, lähtee eteenpäin eläinruokatuotantoon, Aikoma kertoo.

Infolaatikko
Tiesitkö tämän poronhoidosta Suomessa?

  • Suomen poroluku on noin 200 000 poroa.
  • Suomessa poronhoitoa on oikeus harjoittaa suomalaisilla ja saamelaisilla. Ruotsissa ja Norjassa oikeus on vain saamelaisilla.
  • Poronhoitoalue kattaa 36 % Suomen pinta-alasta.
  • Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan.
  • Eteläisin paliskunta on Hallan paliskunta Hyrynsalmella ja pohjoisin Kaldoaivin paliskunta Utsjoella.
  • Paliskunta-sanan alkuosa on lainaa saamesta. Mm. pohjoissaamessa on verbi bálgat, joka tarkoittaa porojen liikkumista tokkina kesälaitumilla tai esim. sääskien kiusaamien porojen rauhatonta liikehdintää. Suomeksi puhutaan palkimisesta.
  • Paliskunnista on määrätty poronhoitolaissa. Voimassa oleva laki on vuodelta 1990.
  • Lisätietoja: paliskunnat.fi

Tilaa Kotivaran poroboxi kotiovellesi verkkokaupasta